”Kauneudella on jumalallinen oikeus hallita. Se tekee ruhtinaita niistä, jotka ovat sen saaneet.”
Taiteilija Basil Hallward on maalannut mestariteoksen. Muotokuva esittää nuorta miestä, jolla on viattomat ja jalot piirteet. Kuvan nuorukaista viehättävät kuitenkin turmiolliset seudut. Erään syrjäkujilla vietetyn yön jälkeen häntä odottaa yllätys: muotokuva ei olekaan entisellään, sen ilme on muuttunut.
Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva (1891) on romaani, joka kylpee teemojen runsaudessa kuten se kylpee aistinautinnoissa. Se on kuitenkin etevän tarinoijan mystinen kertomus, julma satu miehestä, jolla on vaikuttava ulkonäkö ja palava halu uppoutua hedonismiin.
Tukkateatterin näyttämösovituksessa oli keskiössä kauniin nuorukaisen, kuulun taidemaalarin ja kyynisen lordin väliset suhteet. Wilden kielen lisäksi tarinaa veivät eteenpäin klarinetti- ja viuluvoittoinen musiikki sekä muutama tanssinumero. Dorian Grayn sielun vanginnut, alati muuttuva muotokuva visualisoitiin katsomaan kiinteästi kohti katsojia.
———————————————
Aamulehti 9.4.2001 Teatteri
DORIAN GRAYN MUOTOKUVA
Kaunis Dorian rapistuu kankaalle
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Ohjaus: Anniina Hankkio
Musiikki: Pekko Käppi
Lavastus: Elina Vilpakka
Puvut: Suvi Hänninen Valot: Raisa Kilpeläinen
Esitykset: Tukkateatteri, TT-Frenckellin Kaks’kummaa -näyttämöllä 16.4. saakka.
Tamperelainen Tukkateatteri mietiskelee uusimmassa esityksessään kauneuden ja maallisten ilojen kallista hintaa. Dorian Grayn muotokuva tarinoi nuoresta miehestä, jolle tarjoutuu mahdollisuus säilyttää teini-iän siloiset rusoposket ikuisesti muuttumattomina. Aikaa ja tupakkaa kuluu, mutta naama ei rupsahda.
Mitä tämä loputon nuoruus sitten maksaa? Tietysti Dorian Grayn puhtaan sydämen.
Oscar Wilde kirjoitti Dorian Graysta kertovan romaanin 1800-luvun lopulla. Tukkateatterilaiset Anniina Hankkio ja Pipsa Lonka ovat sovittaneet Wilden proosan draamaksi. Hankkio on myös ohjannut esityksen.
Näytelmän juoni viehättää samaan tapaan kuin eläytyisi hieman mystiseen ja opettavaiseenkin vanhankansan taruun.
Taiteilija Basil maalaa kauniista Dorianista taulun, joka muuttuu nuoren miehen sielunpeiliksi. Riettaan elämän jäljet näkyvät yhä rumempina, mutta vain siveltimen loihtimassa muotokuvassa.
*- Turmion hurma ei vanhene koskaan -*
Klassinen paha viettelee Doriania ökyrikkaan lordin hahmossa, joka mielellään kiroaa moraalin ja palkitsee rohkeuden langeta kiusauksiin.
Hyvälläkin on näyttämöllä omat kätyrinsä. Jos raha edustaa rappiota, nousevat taiteentekijät kaiken synnin yläpuolelle.
Tukkateatterin Dorian Grayn muotokuvassa estradi on näyttelijöiden. Hankkion ohjauksessa keulaa pitää kolmen herran kaarti. Eero Järvinen paistattelee itserakkaassa nimiroolissa hienosti. Järvisen täyteläiset ilmeet kertovat katsojalle maalatun Dorianin muodonmuutoksesta paljon enemmän kuin seinälle tarjotut valmiit diat.
Teemu Ojalan Lordi Henry on riemastuttava kooste luennoivaa professoria, hymyilevää herrasmiestä ja julmaa ihmissyöjää. Taiteeseensa uppoutunut Basil on Heikki Hagmanin tulkintana lempeän tietämätön taivaanrannanmaalari.
Katri Kekäläinen ja Johanna Salonen tanssivat miekkosten ympärillä milloin huorina, milloin yläluokan naisina.
Lavastukseksi on riittänyt vain jotakin pientä ja viitteellistä. Lasiset pikarit kiertävät kädestä toiseen hovihienostelun symboleina. Miesten silkkihuivit ja samettiviitat kahisevat historiallista aikaa.
Tarkempaa epookkia olisi tästä tekstistä turha loihtiakaan, koska kuten hyvä satu, myös Dorian Grayn muotokuva yrittää kertoa ihmisrodusta jotakin sellaista, mikä kulkee kuin geeniperimänä uusille vuosituhansille. Ainakin näyttämöllä paljastuu meidän kaksijalkaisten ikuinen himo mielihyvään ja pakottava tarve pitkittää hetkellistä nautintoa, vaikka sitten henki menisikin.
Tukkateatterin esitys osoittelee siis yhtä hyvin myös tätä päivää, sillä mihinkäs tuo turmion hurma olisi sadassakaan vuodessa ehtinyt kadota.
Marika Vanhatalo
Tekijät
Näyttämösovitus Aulis Nopsasen suomennoksen (1947) pohjalta – Anniina Hankkio ja Pipsa Lonka
Ohjaus – Anniina Hankkio
Musiikki – Pekko Käppi
Lavastus ja muotokuva – Elina Vilpakka
Valot ja valokuvat – Raisa Kilpeläinen (TEAK/VÄS)
Äänet – Antti Mäkelä (TEAK/VÄS)
Tuotanto – Alma Rajala
Juliste ja käsiohjelma – Elina Vilpakka
Muusikot – Pekko Käppi, Leena Puonti, Maija Lahti
Rooleissa – Eero Järvinen, Teemu Ojala, Heikki Hagman, Katri Kekäläinen, Joni Kuokkanen ja Johanna Salonen
Esitykset
Ensi-ilta 31.3.2001 TT-Frencellin Kaks’kummaa-näyttämöllä. Dorian Grayn muotokuva oli Tukkateatterin ensimmäinen kiinteään tilaan tehty esitys. Esityksiä oli yhteensä 11 ja katsojia yhteensä 414.
Heikki Hagman, Eero Järvinen ja Teemu Ojala
Kuva: Raisa Kilpeläinen
